Voivatko digitaaliset sanomalehdet korvata kokonaan painetut sanomalehdet seuraavan vuosikymmenen aikana?

Digitalisaatio kehittyy vuosi vuodelta. Askel askeleelta monet tärkeimmistä asioista siirtyvät nettiin. Nettiin ovat vuosien varrella siirtyneet niin sosiaalinen elämä, viralliset asioinnit sekä työelämä ja opiskelu. Nykyisin paperiton toimisto on hyvin tuttu käsite lähes jokaiselle suomalaiselle. Näin ollen ei ole ihme, että myös sanomalehdet löytyvät netistä.

Yhä useampi ihminen suosii netin käyttöä kaikilla mahdollisilla osa-alueilla. Arkiset asiat, kuten ruoan tilaaminen tai laskujen maksu, käy nopeasti ja vaivattomasti verkkopankin avulla. Samalla työhön liittyvät palaverit sujuvat erilaisten sovellusten ansioista erittäin helposti. Digitalisaatio on vaikuttanut useilla aloilla. Aiemmin ainoastaan kivijalkakasinot mahdollistivat kasinopelien pelaamisen. Nykyisin illalla voi rentoutua esimerkiksi nettikasinoilla, kuten Mr Green Casino, pelaten omia suosikkipelejä. On selvää, että digitalisaatio ulottuu vapaa-ajasta työhön sekä kaikille elämän osa-alueille.

Digilehdet tuovat uutiset helposti saavutettaviksi

Digilehtien suosio on kasvanut viime vuosien aikana suunnattomasti. Vielä ei kuitenkaan vaikuta siltä, että digilehdet syrjäyttäisivät painetut sanomalehdet lähivuosien aikana. Osa syynä tähän on, että vanhemmat sukupolvet ovat tottuneita lukemaan painettuja sanomalehtiä, kun taas 20–30-vuotiaille tutuinta on digilehtien lukeminen.

Digilehdet mahdollistavat usein nopeamman uutisten selaamisen, uutisiin liitettyjen videoiden katselun sekä uutisten kommentoinnin. Aamukahvin ääressä kännykän esiin ottaminen vie vain muutamia sekunteja. Painettu lehti veisi runsaasti tilaa, eikä selaaminen ole yhtä helppoa ja vaivatonta. Erityisesti kiireiset ihmiset kaipaavat nimenomaan nopeaa ja helppoa mahdollisuutta lukea päivän uutiset.

Digilehdet näkyvät myös paperinkeräys astioissa. Digilehtiä ei tarvitse erikseen kierrättää, sillä uutiset luetaan verkossa. Vanhoista sanomalehdistä koostuvat pinot sekä täydet paperinkeräys astiat alkavat olla osa menneisyyttä. Yhä useampi vaihtaa lehdet digitaaliseen muotoon, jolloin niitä on myös helppoa kuljettaa mukana. Onkin hyvin selvää, että digitalisaatio ulottuu monille eri osa-alueille.

Digilehtien tulevaisuus vaikuttaa vakaalta

Muistatko ajan, kun pöytien pintoja koristivat mustat sormenjäljet? Tuolloin oli helppoa huomata, että pöydän ääressä oli istuttu tovi, jos toinenkin lukemassa. Aika on kuitenkin ajanut painomusteen aiheuttamista sotkuista eteenpäin. Digilehdet ovat vallanneet alaa siisteydellä ja vähäisemmällä paperinkulutuksella. Yhä useampi valitsee digilehdet painetun sanan sijasta ja yhä harvemmin painomusteen aiheuttamia tahroja tarvitsee siivota.

Jokainen ihminen on lukijana erilainen. Sukupolvien ajan myös tavat ajan tasalla pysymiseen ovat muuttuneet. Kun 1900-luvun alkuvaiheilla ajankohtaiset asiat kuultiin yleensä muilta ihmisiltä, ei sanomalehtien lukemista pidetty tärkeänä. Vuosien varrella sanomalehtien lukeminen yleistyi ja lopulta lähes jokaiseen kotiin tuli jokin päivälehdistä. Nykyiset sukupolvet ovat kasvaneet usein sanomalehtiä lukevissa perheissä, mutta päätyneet itse lukemaan lehdet netistä. On hyvin vaikeaa kuvitella, että digisukupolvet siirtyisivät yllättäen takaisin painettujen sanomalehtien pariin.

On selvää, että digilehtien tulevaisuus tulee olemaan valoisa. Teknologia kehittyy koko ajan ja samalla myös digilehdet muuttuvat. Aikoinaan digilehdet pitivät sisällään ainoastaan uutisia, mutta tänä päivänä uutisten ohella on mahdollista katsoa myös videoita sekä livelähetyksiä. Kenties tulevaisuudessa myös VR-teknologia löytää tiensä digilehtiin. Mene ja tiedä, mutta varmaa on, ettei digilehtien suosio ole loppumassa.

Digilehti vai painettu sanomalehti?

Vuosien saatossa lähes jokainen meistä on todennäköisesti kierrättänyt lehtiä ainakin jossain määrin. Toisille kierrätys on ollut osa arkea, toisille harvemmin toteutettua. Monille sanomalehdet ovat toimineet myös apuna takkojen tai saunan lämmityksessä. Sanomalehtiä on myös hyötykäytetty erilaisiin käsitöihin, joihin kuuluvat esimerkiksi paperimassakoristeet sekä erilaiset taideteokset. Onkin selvää, että pelkästään pahasta painetut sanomalehdet eivät ole.

Sanomalehtien kierrätys tulisi tapahtua aina kolmen kuukauden sisällä painosta. Syynä tähän on, että musteen irrottaminen on helpompaa tuoreeltaan. Näin lehdistä on helpompaa saada aikaan uusiomassaa. Jos muste ei lähde helposti, on uusiomassan valmistus haastavampaa. Mutta kuinka moni tarkistaa, että lehdet varmasti päätyvät kierrätykseen ajoissa? Todennäköisesti hyvin harvat näin toimivat.

Digilehdet ovat varmasti tulleet jäädäkseen. Vaikka painetuille sanomalehdille on yhä lukijansa ja sanomalehtiä on helppoa hyöty käyttää, ovat digilehden hyödyt usein moninkertaiset. Digilehti kulkee mukana ja sen voi avata helposti missä vain ja milloin vain. Painettujen sanomalehtien lukeminen vaatii aina pöydän sekä kunnollisen valaistuksen.

Vaikka painettujen sanomalehtien taru alkaa hitaasti himmentyä, ei uutisten jano ole katoamassa. Kuten läpi ihmiskunnan historian, uudet ja tehokkaammat keksinnöt syrjäyttävät vanhoja ja hyväksi havaittuja keksintöjä. Jonain päivänä myös digilehdet tulevat todennäköisesti kohtaamaan vastustajansa.

Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.