Skip to content
Eläintarhanlahden ranta-aluetta Kallion puolella kehystää Tokoinranta niminen puisto. Nimensä puisto on saanut 1900-luvun alun sosialidemokraattisen liikkeen voimahahmon Oskari Tokoin mukaan. Kannuksessa vuonna 1873 syntyneen torpparin pojan elämäntarina on täynnä uskomattomia käänteitä. Rainer Smedman on kirjoittanut Tokoin elämästä asiapitoisen historiikin.
Tokoita kutsuttiin ”maailman ensimmäiseksi sosialistipääministeriksi”. Hän nousi nopeasti suomalaisen politiikan huipulle. Venäjän keisarivallan kaaduttua maaliskuussa 1917, ”sapelisenaatin” tilalle muodostettiin hallitus, jonka talousosaston varapuheenjohtajaksi valittiin Oskari Tokoi, kyseinen tehtävä vastasi tuolloin nykyisen pääministerin toimea.
Huhtikuun 20. päivänä 1917 Tokoi piti eduskunnassa puheen, jossa hän asetti tavoitteeksi Suomen itsemääräämisoikeuden. ”Tokoista tuli itsenäisyyden suunnannäyttäjä”, kirjoittaa Smedman Tokoin elämänkerrassa.
Ennen poliitikon uraa nuori Tokoi lähti siirtolaiseksi Amerikkaan, teki töitä kaivoksissa, palasi kymmenen vuoden kuluttua kotiseudulleen, kiinnostui politiikasta ja valittiin eduskuntaan ensimmäisissä vaaleissa 1907.
Tokoi nautti arvostusta yli puoluerajojen. Pääministerikauden jälkeen Tokoita kaavailtiin jopa ”korkeimman vallan haltijaksi” joka olisi ollut yksi kolmesta valtionhoitajasta. Muut olisivat olleet P. E. Svinhufvud ja Santeri Alkio. Tämän kolmikon keskeinen tehtävä oli valmistella Suomen itsenäistymistä. Poliittiset riidat kaatoivat suunnitelman valtionhoitajista.
Tokoille se oli katkera paikka, ja hän ajautui vasemmistolaiseen ääriliikkeeseen, jonka tavoite oli vallankaappaus. Kumoukselliset saivat tukea Pietarista, jonka keskeinen hahmo oli Lenin, hänen johdolla bolsevikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä. Lenin kannusti Suomen vasemmistoa seuraamaan perässä: ”Mikäli tarvitsette apuamme, annamme sitä, veljellisesti ojentaen teille käden.”
Kun sisällissota seuraavan vuoden alussa alkoi, Tokoista tuli punaisten vallankumoushallituksen ”Kansanvaltuuskunnan” elintarvikeasiainvaltuutettu. Vallankumous yritys kaatui, Tokoi pakeni perheineen vasta perustettuun ”ihannevaltio” Neuvostoliittoon, niskassaan valkoisten langettama kuolemantuomio.
Elämä itärajan takana muodostui myös Tokoille hengenvaaralliseksi, joka ei hänelle ”tietänyt pitkää ikää”. Sillä kommunistinen puolue langetti Tokoille puolestaan kuolemantuomion veljeilystä englantilaisten kanssa. Tokoi pakeni Yhdysvaltoihin, vaimo Hanna ja kolme lasta tulivat perässä. Kaksi lasta jäi Neuvostoliittoon, jotka tapettiin Leningradissa joulukuussa 1937.
Tokoista tuli amerikansuomalaisten Raivaaja-lehden toimittaja ja toimi samalla Suomen Sosialidemokraatien Yhdysvaltain kirjeenvaihtajana. Kun talvisota syttyi, Tokoi ryhtyi auttamaan entistä kotimaataan. Hän keräsi rahaa amerikansuomalaisten keskuudesta ja kasasi miljoonien arvoisen avustuksen Suomelle.
Eduskunta sääti perustuslakiin muutoksen, jonka nojalla presidentti Risto Ryti vapautti Tokoin vuoden 1918 tapahtumien syytteistä. Tokoille myönnettiin myös valtion eläke ja hänet kutsuttiin vierailulle ja vuonna 1949 hän vieraili Suomessa ensi kertaa. Suomen kommunistit eivät tästä pitäneet. ”Neuvostoliiton vihollinen – työväenliikkeen moninkertainen petturi Oskari Tokoi”, julisti heidän päälehti Vapaa sana.
Oskari Tokoi asui loppuelämänsä Yhdysvalloissa. Hän kuoli kotikaupungissaan Leominsterissa 4.4. 1963, jonne hänet myös haudattiin. Tokoi sai nimeään kantavan puiston vuonna 1968 Helsinkiin.
Rainer Smedman: Oskari Tokoi – siirtolainen, senaattori ja maanpakolainen 1873–1963. Atrain & Nord. 452 s.
Juhani Styrman
Kuvat
Tokoinranta on nimetty Oskari Tokoin mukaan (Marit Henriksson).
Oskari Tokoi Suomen-vierailullaan vuonna 1958 (Työväen arkisto).
