Lyyra rakentuu Toiselle linjalle, paikalle hotelli, liiketiloja ja asuntoja kv-tutkijoille – kalliolaisia kaivataan ideoimaan

Entinen HYY-yhtymä, nykyinen Ylva sai kuulla, että Toisen linjan virastorakennuksia tultaisiin purkamaan. He alkoivat suunnitella, mitä paikalle voisi tulla. Vuosittaisessa koulutustilaisuudessa ylioppilaskunnan päättäjien kanssa ideoitiin, mitä paikalle voisikaan rakentaa.

Kaupunki järjesti kilpailun siitä kuka paikalle saisi tulla rakentamaan. Suunnittelu oli kuitenkin jo aloitettu, rakennuskohteen nimeksi tulisi tulemaan Lyyra.

Ylva:n viestintä- ja markkinointijohtajan Jannica Aallon ja rakennuttajapäällikkö Olli Olkkosen mukaan rakennuksista on tulossa korkeatasoisia. Myös itse rakennushankkeen aikana työntekijöiden hyvinvointiin tullaan kiinnittämään huomiota. On tarkoitus näyttää alalle mallia, kuinka tällainen rakennushanke tehdään Suomessa.

Lyyran on tarkoitus jäädä ylioppilaskunnalle varallisuudeksi ja tuoda iloa Kallioon. Ideana on kortteli, jossa tiede ja talous voisivat yhdistyä. Jannica Aalto: ”Meidän liiketoiminnan vahvuus on että on akateeminen yhteisö mitä palvellaan, mutta kuitenkin tehdään kannattavaa liiketoimintaa siinä vieressä.”

Lyyran on suunnitellut arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti. Demos Helsinki on ollut hiomassa lopullista konseptia. Rakennukset ovat haastavia, sillä ne  rakennetaan kaupunkiympäristöön jossa kulkee metro alla. Ratikkaliikenne kulkee vierestä, joten se on hyvällä liikenteellisellä paikalla.

Tarkoitus on sijoittaa liiketiloja katutasoon, luoda hotelli ja rakentaa viitisenkymmentä asuntoa Helsingin yliopiston kansainvälisille tutkijoille. Kaupungin järjestämä kilpailu antoi reunaehdot sille mitä rakennuksien pitäisi sisältää. Asuntoja saa olla vain kymmenen prosenttia kokonaisuudesta.

Tällä hetkellä kansainväliset tutkijat asuvat HY:n asunnoissa, muissa opiskelija-asunnoissa ja yksityisellä puolella. Kansainväliset tutkijat kohtaavat ajoittain haasteita asunnon löytämisessä, sillä vieraskielinen sukunimi tai suomenkielentaidon puute saattaa muodostua esteeksi kun asunnoista kilpaillaan yksityisillä vuokramarkkinoilla, sanoo Jannica Aalto.

Tutkija-asunnot tulisivat matalampaan rakennuksen hieman mäkeä ylös.

Kadulle, josta kuljetaan nykyään vain läpi, olisi tarkoitus tulla kahviloita ja katuterasseja. Katua elävöitettäisiin torilta ylöspäin, jotta palveluita saisi monipuolisesti Toiselta linjalta alkaen, sanoo Jannica Aalto. Lisäksi rakennukseen on suunniteltu päivittäistavarakauppaa.

Nyt on alkamassa vuokralaissuunnittelu, jossa kartoitetaan millaiset toimijat voisivat olla kiinnostuneita liikehuoneistojen tiloista. Lyyraan voisi tulla toimijoita, jotka arvostaisivat tiedettä tai paikallisia Kalliota lähellä olevia toimijoita. Onko sellaisia palveluja, jotka löytyvät kantakaupungista mutta joita ei ole vielä Kalliossa? Liiketilat ovat aika pieniä, joten pienyrittäjäkin voi avata oman liikkeen.

Ylioppilaskunnan hallitus on ollut tietoinen hankkeen vaiheista, mutta kilpailuvaiheen aikana he eivät aktiivisesti osallistuneet hankkeen kehittämiseen. Heitä otetaan kuitenkin mukaan palvelusuunnitteluun ja erityisesti kalliolaisia toivotaan projektiin mukaan.

Kaavassa edellytettiin esimerkiksi että hulevesistä huolehditaan, ettei kaupungin hulevesijärjestelmä kuormitu. Ympäristölähtökohdat on otettu suunnittelussa huomioon parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Olli Olkkonen.

Helsingissä on varsin mittava pula hotellihuoneista, Kalliossa tilanne on vielä huonompi. Lyyraan ei tule luksushotellia, vaan jotain alueen identiteettiin istuvaa. Hakaniemenranta on selkeästi korkeamman hintatason paikka, mutta Lyyraan ei tule ihan hostellihintojakaan sentään. Paikka on sen verran teknisesti haastava, että taloudellisia edellytyksiä on myös katsottava.

Jannica Aalto sanoo, että todennäköisesti siitä tulee nuorehkolle väelle hintatietoinen paikka, omatoimimatkaajille mutta ei ihan reppureissaajillekaan. Jollekin, jotka tulevat ehkä Helsinkiin kavereiden kanssa tai pariskuntana.

Tällä hetkellä kaava on nähtävillä, jotta kaavoitus- ja rakennuslupa etenee. Parhaassa tapauksessa paikalla olevia rakennuksia päästäisiin purkamaan ensi vuoden alusta. Toimistokortteli voisi olla valmis vuoden 2022 alussa ja hotelli- ja asuntokortteli saman vuoden lopussa.

On katsottava miten liikennöinti julkisilla järjestetään rakennusprosessin aikana, sanoo Olli Olkkonen. Kohtuutonta häiriötä pyritään välttämään, hän sanoo.

Budjettia Ylva ei ole antanut julkisuuteen. Saunaa ei rakennukseen tule jos ei löydy sille innokasta pyörittäjää. Kallio on kiinnostava sijainti, sieltä voivat ihmiset liikkua vähäpäästöisesti joka puolelle. Siellä asuu opiskelijoita ja muita nuoria kaupunkilaisia. Se on tiiviisti rakennettu ja siellä arvot ja toiminnallisuudet kohtaavat Lyyran kanssa hyvin, sanoo Jannica Aalto.

Havainnekuvien oikeudet arkkitehtitoimisto Cederqvist&Jäntti

One Reply to “Lyyra rakentuu Toiselle linjalle, paikalle hotelli, liiketiloja ja asuntoja kv-tutkijoille – kalliolaisia kaivataan ideoimaan”

  1. Harmi ettei tule yhtään sen kauniimpia rakennuksia. Sama tyyi jatkuu läpi kaupungin. Ei miellytä minun silmää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.