fbpx

Kallion seurakunta on hieman radikaali – Sibeliuksen sävelmä soi kahdesti päivässä, restauroinnissa muurattiin uudelleen graniittilohkareet

Kallion kirkkoa rakennettiin neljä vuotta vuodesta 1908. Nyt se on ollut 107 vuotta käytössä. Kirkon pääovi rakennettiin pohjoispäätyyn, sillä siitä piti lähteä pramea bulevardi Pasilan suuntaan. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Kahvila tarjoilee eteläsuuntaan vievällä sisäänkäynnillä.

Arkkitehtikilpailun voitti Lars Sonck, joka oli ahvenanmaalaisen papin poika, hän osasi yhdistää rakennuksen arkkitehtuuriin suoraan Raamatusta nousevia asioita. Kirkko edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa ehkä puhtaimmillaan.

Kallion seurakunnan Mari Mattsson vastaa osaltaan viestinnästä ja päivystää kirkossa muiden pappien tavoin. Kirkossa käy paljon kansainvälisiä vieraita ja turisteja, eräs iso-britannialainen on käynyt paikalla 40 vuoden aikana 21 kertaa, sillä sieltä lähetetään Euroopan yleisradioyhtiön joulukonsertti, mikä on hänen joulunsa kohokohta.

Temppeliaukion kirkko on kuitenkin edelleen turistikirkkojen ykkönen. Sen sijaan monen kalliolaisen sukuun kuuluu Kallion kirkko. Toimitusten jälkeen Mari Mattssonille tullaan usein juttelemaan, kuka täällä on kastettu, vihitty tai kuka on käynyt rippikoulun.

Lars Sonckilla oli mieletön näkemys, sanoo Mari Mattsson.

Mari Mattsson on Kirkon ääni -tavoitealueen johtava pappi. Organisaatiouudistus toi työalajakoja ja teemoitusta: Rukoileva yhteisö, Elämä maailmassa, Kasvu ja Kirkon ääni. Työntekijöitä seurakunnalla on tällä hetkellä on noin 43, sitten on tuntisuntioita ja muita tuntitöitä tekeviä.

Kappelissa järjestetään pieniä messuja, kasteita ja vihkimisiä ja se toimii myös Aino Ackten kamarimusiikki-festivaalin konserttisalina.

Kirkossa järjestetään paljon häitä ja hautajaisia, joka arkipäivä kahdeltatoista on päivärukous ja kuudelta ehtoollisuusmessu. Sunnuntaina vietetään jumalanpalvelus. Konsertteja on paljon, Kallion kirkko on yksi Helsingin suosituimmista konserttikirkoista. Kuorotoimintaa on myös. Erityisesti urkuja on kehuttu, niitä on kaksikin. Kanttoreita on kolme.

Kirkon erikoisuus on automatisoitu kellopeli, joka soittaa kaksi kertaa päivässä, kello 12 ja 18 Jean Sibeliuksen säveltämää kellosävelmää. Kellot ovat soineet yhtäjaksoisesti vuodesta 1912, sota-ajat mukaan lukien. Kalliolaisille sävelmä on tullut tutuksi.

Kirkkoa on restauroitu usean kertaan vuosien varrella. Viimeisin oli vuosituhannen vaihteessa, kirkkosali uusittiin, kaikki maalaukset korjattiin ja pyrittiin palaamaan alkuperäisiin väreihin. Vuosi sitten sakasti palautettiin alkuperäiseen kuosiinsa.

Vuosituhannen vaiheessa kaikki kirkon graniittilohkareet irrotettiin, sillä torni liikkuu joitain millejä vuodessa. Muurauskohdat olivat murtumassa, kivet tuotiin alas, putsattiin ja muurattiin uudelleen. Mari Mattsson: ”Luvattiin että ainakin seuraavat 100 vuotta se pysyy paikallaan, ei heti lähde heilumaan.”

Mari Mattsson sanoo, että seurakuntana Kallion seurakunta on avoin ja dynaaminen, jatkuvasti muuttuva: ”Meillä on ollut se ilo että täällä työntekijät ja kirkkoherrat ovat olleet aina valmiita tarttumaan uusiin juttuihin.”

Monet papit ja työntekijät asuvat itse Kalliossa, Mari Mattssonkin yli 20 vuotta: ”En osaisi asua missään muualla”, hän sanoo, ”meillä on tosi vahva seurakuntarakkaus ja paikallisrakkaus, paikallistuntemus, täällä on huippua tehdä töitä.”

46.7 prosenttia alueella asuvista kuuluu seurakuntaan. Mari Mattsson: ”Se ei ole este työn tekemisille, vaan on hienoa että tulee haastetuksi päivittäin. Moni myös kyselee onko työssäni mitään järkeä ja miksi teen sitä. Nämä kysymykset ja niihin vastaaminen ovat itselleni työn suola.”

Luterilaisuus näkyy siinä, että miten Luther uudisti kirkon haluten tuoda Raamatun kansankielelle, uskon ymmärrettävälle tasolle, ei kenellekään vieraaksi, samaa tehdään nytkin. Ei niin että pastori puhu latinaa ja pitää kansan erillään eri asemassa. Tasa-arvo näkyy kirkon arjessa vahvasti, ei ole pappisäätyä ja maallikkosäätyä.

Jaana Partti on tehnyt seurakunnassa yli 20 vuotta myös sateenkaarityötä, joka alkoi seurakuntalaisten pyynnöstä. Seurakuntalaiset kysyivät, voisivatko he olla näkyvä osa seurakuntaa, saada oma messun. Mari Mattsson: ”Ajattelen, että olemme hyvällä tavalla murtaneet muureja ja rajoja, rakentaneet siltoja. Joskus on onnistuttu paremmin kuin toisiaan mutta pyrkimyksenä on ollut aina olla dialogissa alueen ihmisten kanssa, riippumatta siitä kuuluuko kirkkoon tai ei.”

”Kallion seurakuntaa voi kuvata ehkä hieman radikaaliksi, joka ravistelemaan ihmisiä ja tapaa toimia hyvällä tapaa. Ei niin että kirkkoa lyötäisiin sisältäpäin. Muutos syntyy siitä että yksittäiset papit, työntekijät tai seurakuntalaiset haluavat muutosta, ei sitä voi ulkoistaa piispoille tai päättävälle taholle”, sanoo Mari Mattsson.

Jos on kalliolainen, voi tulla haudatuksi Malmille, Honkanummelle Vantaan rajalle tai Hietaniemeen, joka alkaa tosin olla täynnä. Siellä on kuitenkin uurnalehto.

Kallion kirkossa on itsessään hautausmaa, siellä voi tulla haudatuksi uurnassa hyllylle tai tuhkat voi sirotella kalliohautaan kolumbaarion alle.  Kolumbaarioon missä uurnataan ei pääse, siellä on hautarauha. 25 vuoden jälkeen kaikki tuhkat sirotellaan kalliohautaan, kun tänne on haudattu saa jäädä aina, sanoo Mari Mattsson.

Muistoalttareissa on vainajien nimiä. Moni ei tiedä hautausmaasta mitään, mutta sinne on haudattu ihmisiä 90-luvulta. Toisella puolen kirkko on parillisten vuosien vainajat, toisella parittomien. Muistoalttareilla on luettelot kaikista kolumbaarioon haudatuista vainajista aakkosjärjestyksessä. Paikkaa ei voi varata etukäteen, mutta osalla leveistä paikoista on toinen puoli tyhjänä, jotta puolisot voidaan haudata samaan paikkaan. Haudatuksi voi tulla kuka tahansa Helsingin seurakunnan jäsen, ei tarvitse olla välttämättä kalliolainen.

Mari Mattssonista on koskettavaa, että paikalla on haudattuna pareja jotka ovat olleet yhdessä 60 vuotta ja sitten kuolleet muutaman päivän päästä toisistaan.

Kirkon torni on ollut auki Helsinki-päivinä, mutta nyt se on käyttökiellossa. Palo- ja pelastusviranomaiset sulkivat sen sillä sieltä puuttuu hätäpoistumistie. Mahdollisuutta muutostöihin selvitellään.

Torni on merenpinnasta mitattuna korkeammalla kuin stadionin torni, kallion pinnasta 63.8 metriä. 

”Seurakuntalaisia on monenlaisia ja kirkon oven uskaltaa avata keskenään hyvinkin erilainen väki. Ihmiset tulevat rukoushetkiin, messuihin ja konsertteihin. Tämän lisäksi viikoittain oven avaa ihminen joka etsii omaa paikkaansa, etsii Jumalaa, miettii onko häntä olemassa. Ihminen, joka on hieman rikkinäinen ja kaipaa kiinnekohtaa elämäänsä”, sanoo Mari Mattsson.

Hyvällä tapaa lainausmerkeissä tapauskovainen saattaa käydä joulukirkossa ja tulla kirkkoon toimituksiin eri elämän käännekohdissa.

Ennen kirkon paikalla oli sepän paja. Itse kirkko on tiilikirkko johon on käytetty yli miljoona tiiltä. Saarnatuoli on hieman vaihtanut paikkaa. Urut olivat ennen alttarin yläpuolella, mutta akustiikka kupolissa oli toimimaton. Alkuperäinen alttari nousi peruskalliosta, mutta tämä vaihdettiin nykyiseen vuonna 1956.

Krusifiksi ja alttaritaulu ovat Hannes Autereen tekemä. Pääsuntio Aarne Monni oli kertonut hänelle millaisia ihmisiä Kalliossa asuu, on muurareita ja kotiäitejä. Siispä alttaritauluun päätyivät hänen vanhempansa, muurari vasemmalle ja pyykkäri oikealla.

Krusifiksi on triumfiristi. Katolisissa kirkoissa krusifiksin Kristuksen pää on kallistuneena, kuoleman symbolissa. Triumfiristissä hän on voittanut kuoleman ja pää on ylhäällä.

Yläikkunoissa on hieman lehtikultaa, joten ne hehkuvat kun aurinko osuu niihin. Lars Sonck halusi tuoda juutalaisten lehtimajajuhlan tunnelman Kallion kirkkoon juuri noiden ikkunamaalausten kautta.

Kirkkoa sanotaan myös ruusujen ja liljojen kirkoksi Neitsyt Marian mukaan, sillä siellä on tuhansia ruusuja ja liljoja. Niitä on käytetty paljon viestinnässä ja markkinoinnissa.

Mari Mattsson: ”Kallion seurakunnassa korostuvat avoimuus läsnäolo, että ovi on auki kaikille. Papereita ei kysellä, kirkkoon voi tulla juuri sellaisena kuin on. Ei tarvitse pelätä että joku lyö raamatulla päin, vaan ollaan valmiita tosi monitasoiseen dialogiin, se on juuri Kallion seurakunnan vahvuus.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *