fbpx

Dance Makers – Dance Studios on kolmen tanssisalin ja tanssitarvikeliikkeen yritys – tanssi on Suomessa kokenut kovaa nousua

Dance Makers – Dance Studios & Shop on sijainnut Aleksis Kiven kadulla nyt kuusitoista vuotta. Sitä pyörittävät Jorma Leitzinger avovaimonsa Heidi Stridin kanssa. Tiimiin kuuluu myös neljä muuta työntekijää. Dance Makers on sekä tanssitarvikemyymälä että kolmen tanssisalin tanssistudio.

Ensimmäinen saleista avautui nelisen vuotta sitten, kaksi muuta sen jälkeen. Tiloissa on myös erillinen toimisto ja varasto. Tanssisaleissa tyypillisesti kokoontuu noin viidestä kolmeenkymmeneen tanssijaa, korona-aikoina luonnollisesti rajoitusten mukainen määrä.

Tanssisaleja käyttävät niin yksityishenkilöt, jotka saattavat tulla kavereidensa kanssa kuin tanssitunteja järjestävät tanssikoulutkin. Julkiset paikat saattavat olla nyt kiinni ja oma olohuone on liian pieni. Tanssistudioihin voi tulla vaikka omalle Zoom-tunnille.

Dance Makers –on perheyritys, jonka omistavat Jorma Leitzinger, hänen siskonsa ja äitinsä. Firma sai alkunsa, kun Jorma Leitzinger innostui rivitanssista 90-luvun loppupuolella. Hän harrastaa ja opettaa sitä edelleen.

Tarvikkeita siihen lajiin ei oikein saanut, joten hän alkoi myymään niitä ensin vaatekomerostaan, siitä yritys laajeni autotalliin ja myöhemmin hän avasi ensimmäisen pienen myymälänsä Pikku Huopalahteen.

Dance Makers –tarjoaa tarvikkeita ensisijaisesti tavallisille harrastajille. Tanssia voi harrastaa kaikenlaista, kilpatanssista lavatanssiin, baletista rock’n’swingiin ja liike tarjoaakin tuotteita lajiin kuin lajiin. Tanssin harrastaminen on nykyään äärimmäisen suosittua. Eri tanssilajien tapahtumia ja iltamia pidetään paljon ympäri Suomea ja uusia lajeja syntyy jatkuvasti lisää, mikä tekee tanssin harrastamisesta mielenkiintoista ja monipuolista.

Helsingissä on tanssisaleja kunnallisista yksityisiin. Dance Makers ei itse järjestä tanssitunteja, vaan tanssituntien pitäjät saavat vuokrata saleja omaan käyttöönsä.

Viime syksynä yritys sai tukea Business Finlandilta liiketoimintansa kehittämiseen. Tuloksena oli sovellus ”Dance Makers”, jolla käyttäjä voi varata tanssisaleja käyttöönsä, maksaa vuokran ja kulkea saleihin. Lisäksi sovelluksella ohjaaja voi helpottaa omien tanssikurssien järjestämistä ja osallistumismaksujen keräämistä.

Suomessa tanssissa on tosi pitkät perinteet, kertoo Jorma Leitzinger. Tanssikulttuuri lähti kehittymään vahvasti heti sotien jälkeen. Ihmiset omaksuvat nopeasti uusia tanssilajeja. Nyt huomaa, että ihmiset kaipaavat sosiaalista liikkumista, paritanssia ja yksintanssiakin, selittää Jorma Leitzinger.

Aikanaan lavatanssi oli yksi niistä harvoista matalan kynnyksen tanssilajeista, jota pääsi harrastamaan kuka vaan, ilman tavoitteellisuutta. Nykyään löytyy lukematon määrä erilaisia tanssilajeja, joita voi harrastaa ilman tavoitetta, yksin tai parin kanssa, selittää Heidi Strid. Tavoitteita hakevalle lähes joka tanssilajissa järjestetään myös kilpailuita.

Tanssii Tähtien Kanssa -tv-ohjelma toi aikanaan uuden sykäyksen tanssille Suomessa. Se laski kynnystä lähteä harrastamaan jopa kilpatanssia. Tanssin aloittamista voi harkita myös sen mukaan minkälaisesta musiikista tykkää, minkä tahtiin olisi kiva tanssia, selittää Jorma Leitzinger.

”Sitten kun löytää sopivan ryhmän, jossa on samanhenkistä porukkaa, se motivoi pysymään siellä”, hän jatkaa. ”Osa harrastaa tanssia, osa lähtee kävelylle tai juoksulenkille, monelle tanssi on liikuntamuoto.” Moni harrastaja haluaa kehittyä tanssissa myös teknisesti.

Aleksis Kiven Katu on palvellut tanssitarvikemyymälää ja tanssistudiota hyvin. Parkkipaikkoja löytyy hyvin kadunvarsilta ja toiminta vilkastui erityisesti, kun ratikkalinja aikanaan vedettiin viereen. Alue on muuttunut aika lailla, kommentoi Jorma Leitzinger.

”Aikanaan alueella ei ollut ihan paras mahdollinen maine ja he miettivät, että uskaltaako alueelle tulla. Onneksi alue on kehittynyt valtavasti ja lähistöllä asuu myös paljon nuoria ihmisiä, jotka voivat tulla kokeilemaan tanssia matalalla kynnyksellä”, hän kertoo.

Alue edelleen kehittyy, Konepaja, Kallion alue, Alppiharjukin.

Jorma Leitzinger innostui tanssista nähdessään Amerikoissa matkaillessaan rivitanssia televisiosta. Se oli hassun näköistä, isot hatut, raskaat buutsit ja musiikkikin oli hauskaa. Hän on sillä tiellä edelleen. Myös Heidi Strid aloitti tanssin juuri rivitanssilla.

Helsinkiin ollaan rakentamassa Tanssin taloa. Se on ollut suunnitteilla jo vuosikymmeniä, mutta nyt on päästy viettämän harjakaisia. ”Tanssin Talo on hyvä asia tanssille vaikkakin se on enemmän esittävän tanssitaiteen juttuja”, kertoo Jorma Leitzinger.

Tanssitarvikepuolen kenkiä tuodaan ympäri maailmaa, Englannista, Portugalista, Espanjasta, Kauko-Idästä, myös Virosta. Ne tehdään melkein kaikki käsityönä. Myös tanssilenkkareita, jotka on myös tehty käsityönä, löytyy valikoimista. Kengissä käytetään materiaalina nahkaa mutta myös keinomateriaaleista ja kankaasta saa korkealaatuisia kenkiä.

Englannissa on pitkät perinteet kilpatanssikenkien valmistamisessa, mutta Välimeren maat ovat kuroneet sitä kiinni. Kengistä löytyy sekä umpikärkisiä että avokärkisiä. Koron pitää olla hyvin tasapainotettu ja pohjan pitää olla sopivan liukas ja joustava, kertoo Jorma Leitzinger.

Moni pitää siitä, miten tanssikengät tuntuvat hyvältä jalassa ja sen takia niitä käytetäänkin myös muuhunkin kuin vain tanssimiseen, vaikka työkenkinä.

Wanhojen tanssien aikaan myydään paljon edullisempia tanssikenkiä ja pikkujoulukautena punaisia kenkiä.

Tanssikenkien hinnat lähtevät viidestäkympistä ja nousevat parinsadan korville. Peruskengät maksavat kuudestakymmenestä kahdeksaankymmeneen euroa.

Jorma Leitzinger: ”Ulkona tanssiessa, kuten vaikka Oopperatalon lavalla haljasnahkapohjaista tanssikenkää käytettäessä voi sukka hiukka kostua märällä kelillä, joten pohjan pitäisi sietää kosteutta ja likaa. Tähänkin onneksi löytyy vaihtoehtoja ns. kumiseospohjaisista tanssikengistä. Tanssikengän olisi hyvä olla pohjaltaan vähän liukkaampi kuin sisäkenkä, että pystyy pyörimään ja kääntymään ilman että polvet rasittuvat.”

Perus balettitossu kestää kuukaudesta vuoteen, hiukan käytön määrästä riippuen. Lasten jalka myös kasvaa nopeasti, joten osa asiakkaista arvostaa edullisia vaihtoehtoja, joita myymälästä myös löytyy.

Dance Makers myy myös tekstiilejä, jotka sopivat nimenomaan tanssimiseen kuten balettihameita ja treenihousuja. Niitä tuodaan maahan mm. Espanjasta ja Kauko-Idästä. Löytyy toki valikoimista myös suomalainen tuotemerkki. On myös säärystimiä ja aluspukuja. DVD:itä myydään jonkin verran ja aikanaan myytiin paljon myös cd-levyjä. Ajan hengen mukaisesti valikoimissa on nykyään maskeja tanssijoille ja hyväntuoksuista käsidesiä.

Korona-aikojen alkaessa Dance Makers menetti nopeasti jopa 80 prosenttia liikevaihdostaan. Onneksi syyskausi oli kevätkautta hieman parempi. Nyt jälleen korona-ajan rajoitukset rajoittavat erityisesti tanssiharrastusta, joka näkyy heti myös laskevana myyntinä. Katse onkin nyt vahvasti jo syyskaudessa ja toiveena on, että sisälajien harrastustoiminta lähtisi mahdollisimman normaalina käyntiin.

Jorma Leitzingerin mukaan ihmisen kaipuu tanssiin on kova. Tanssisalien ja edullisten saliaikojen avulla on hienoa, että pystyy tarjoamaan paikallisille jotain takaisin.

Dance Makers haluaa tarjota asiakkailleen myös elämyksiä, kuten mahdollisuuden balettimusiikin soidessa istua prinsessatuolilla, kun uusia balettitossuja sovitetaan. Tanssiin liittyy musiikki ja sen tulkitseminen, sekä paljon tunteita. On tärkeää, että pääsee samaan tunnelmaan ja innostukseen asiakkaiden kanssa. Asiakkaat harrastavat niin monia erilaisia tanssilajeja ja heiltä on kiva päästä kyselemään ja oppimaan uusista lajeista, kertoo Jorma Leitzinger.

Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *