Fiksu Kalasatama on suomalainen älykaupunki, kaikki uusi ei aina näy päälle, mutta kokeilla voi pienellä kynnyksellä

Maija Bergström on Fiksu Kalasatama -hankkeen projektipäällikkö. Hän on aloittanut työskentelyn hankkeessa vuonna 2015 tehtyään yliopistolla sosiaalipsykologian gradun Kalasatamasta. Hän opiskeli lisäksi kaupunkitutkimusta ja ympäristöpolitiikkaa. Alkuun hän vastasi asukasosallistumisesta, alueella on esimerkiksi toteutettu useita pieniä kokeiluja joissa asukkaat ovat olleet mukana kehittämässä uusia ratkaisuja ja palveluita.

Älykäs kaupunki tarkoittaa paitsi teknologiaa myös tekemisen tapaa. Siinä voi kokeilla uusia juttuja matalalla kynnyksellä, joista asukkaat voivat antaa palautetta. ”Kehitämme älykaupunkia tuomalla yhteen yrityksiä ja kaupunkitoimialoja sekä tutkimusta. Lähtökohtana on yhdessä tekeminen”, sanoo Maija Bergström.

Älykaupunki käsitteenä on viimeisen vuosikymmenen tuotosta. Se usein nähdään teknologiavetoisena, Aasian suurkaupungeissa on isoja älykaupunkiprojekteja, mutta pohjoismaissa keskitytään enemmän tekemisen tapaan. Yhteistyötä tehdään myös pienten startup-yritysten kanssa eikä toimita vain yhden tai kahden ison yrityksen kanssa. Lisäksi korostuu datan avoimuus.

Älykaupunki käsitteenä viittaa kerättyyn dataan ja siihen miten tiedon avulla voidaan paremmin automatisoida asioita. Taustalla on myös tehokkuus ja skaalautuvuus, miten järjestelmät ovat monistettavissa, kertoo Maija Bergström.

Kalasatamassa myös ilmastotavoitteet ovat isossa osassa, Helsingistä halutaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Alueella kokeillaan ja pilotoidaan ratkaisuja, jotka osaltaan vievät kaupunkia lähemmäksi tätä tavoitetta.

Kaupungin mandaatilla älykaupunkihanketta vetää Kalasatamassa kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki. Mukana toiminnassa on tiiviisti myös muita alueen isoja organisaatioita kuten Helen, Kalasataman hyvinvointi- ja terveyskeskus, SRV ja Kesko. Forum Virium nivoo kehityshankkeita yhteen, verkostoi ihmisiä ja nostaa teemoja pinnalle.

Fiksu Kalasatama -projektilla on kahdensadan neliön työpaja- ja tapahtumatila Kalasatama Urban Lab Redin pohjoisnurkassa. Tilassa pidetään älykaupunkiin, ilmastotavoitteisiin sekä Kalasataman alueen kehittämiseen liittyviä tilaisuuksia. Esimerkiksi alueen ryhmärakennuttajat ovat käyttäneet tilaa aktiivisesti, kertoo Maija Bergström.

”Mukana on monenlaisia teknologiapuolen startuppeja, energiapuolelta ja vihreään infrastruktuuriin liittyen. Koko aikana on ollut mukana noin 200 yritystä. Kalasatamassa onkin toteutettu monenlaisia isompia ja pienempiä ratkaisuja, pilotteja sekä kokeiluja”, kertoo Maija Bergström.

Ehkä näkyvin älykaupungin osa Kalasatamassa on putki-imujärjestelmä, se on konkreettinen esimerkki isosta infrastruktuurista, sanoo Maija Bergström.

Näitä on myös sekä Jätkäsaaressa että Kruunuvuorenrannassa. Maan alla menee kymmeniä kilometrejä putkea. Asukkaat lajittelevat jätteet eri luukkujen taakse. Kun ne täyttyvät, jätteet imetään 70 km/h vauhdilla keskuskonttiin, kukin jätelaji omaan konttiinsa. Tiiviillä alueella se on tehokas ratkaisu ja vähentää kuorma-autoliikennettä alueella, joka taas vähentää melua ja ilmansaasteita, sanoo Maija Bergström.

Imuputkijärjestelmästä on ollut hyviä kokemuksia, asukaspalautekin on ollut hyvää. Käytännön kokemus järjestelmän ylläpitäjällä on ollut, että putken pitää olla pizza-boksille tarpeeksi iso, se on tyypillisin pahvilaji mitä tulee. Isommille jätteille sekä lasin- ja metallinkeräykselle rakennuksissa on lisäksi jätehuone.

Kun asukas näyttää järjestelmälle henkilökohtaista tagiaan, siitä kertyy tietoa  kuinka usein mitäkin jätelajia tuodaan. ”Tätä voisi käyttää näyttämään asukkaille dataa heidän omista kierrätystottumuksistaan. Näin voitaisiin tulevaisuudessa myös luoda kannustimia kierrättämään”, sanoo Maija Bergström.

Toisena konkreettisena pilottina Maija Bergström mainitsee robottiautolinjan, pienen automaattisen bussin joka kulki viime kesän ja syksyn ajan. Kalasataman robottiautolinja oli ammattikorkeakoulu Metropolian operoima. Pilotti keräsi käyttöä kokemuksesta, millaisena se koetaan ja missä tilanteissa sitä käytettiin, miten se täydentää muuta joukkoliikennettä.

Asukkaatkin ottivat robottibussin omakseen, Maija Bergström:

”Robottibussia esiteltiin vierailijaryhmälle, kun kyytiin hyppäsi vauhdikkaasti vanhempi rouva joka oli juuri ostanut pyykkilaudan ja oli nyt viemässä sitä kotiinsa. Hän kertoi ryhmälle käyttävänsä robottibussia usein juuri tällaisiin, lyhyisiin matkoihin joilla mukana on kantamuksia.”

Bussi kulki kauppakeskus Redistä koulun vierestä Isoisän sillalle eli muutaman korttelin matkan. Rouva ei joutunut tavaroitaan raahaamaan sitä matkaa vaan otti robottibussin. Bussia pystyttiin operoimaan aika pitkälle syksyyn.

Maija Bergström veikkaa että robottibussikokeiluja tullaan näkemään vielä paljon lisää. Esimerkiksi Forum Viriumin Fabulos-hanke toteuttaa seuraavaksi Pasilassa kokonaisen robottiautolinjan pilotin.

Myös tilat ja parkkipaikat on haluttu Fiksussa Kalasatamassa paremmin käyttöön.

Älylukitusta hyödyntäen alueella on kokeiltu tilojen jakamista ja omatoimikäyttöä. Älylukolla toteutettu varausjärjestelmä otettiin kokeeksi, kuinka pysäköintipaikkoja voitaisiin jakaa. Kalasatamassa pysäköintipaikat ovat pihakansien alla.

Eteläisimmällä alueella Nihdissä tullaan kokeilemaan pysäköintiä markkinoiden ehdoilla. Alue on vapautettu pysäköintinormeista jolloin rakennuttajat itse arvioivat paljonko pysäköinnille olisi kysyntää. Varsinkin Jätkäsaaressa on liikenteen ja liikkumisen kokeiluja paljon, se on siihen erityisen sopiva paikka, sanoo Maija Bergström.

Helenillä on Kalasatamassa omia hankkeitaan kuten pohjoismaiden suurin akkuvarasto. Aurinkovoimalasta voi vuokrata itselleen paneelin. Hanasaaren hiilivoimala suljetaan vuoteen 2024 mennessä.

Mustikkamaalla vanhat käyttämättömät öljyluolat otetaan osaksi kaukolämpöverkkoa. Niissä säilytetään haalean lämmintä vettä jota tuodaan kaukolämpöverkkoon. Tämä lisää energiatehokkuutta. Nämä ovat jo todella isoja infrastruktuuriratkaisuja, sanoo Maija Bergström.

Lisäksi Kalasatamassa on ryhmärakennuskohteita kuten Sompasaaren Sumppi, joka on asukkaiden pitkälti suunnittelema. Sielläkin yhdistetään maalämpöä ja aurinkopaneelien lämmönkeräystä. Asukkailla on melkein kaikissa uusimmissa kohteissa mahdollisuus seurata tarkkaan energiankulutusta. Etäohjaten voi säätää valaistusta. Vedenkulutuksesta pyritään tuomaan tietoa asukkaille.

Jos ajatellaan vaikka ihmisten hiilijalanjälkeä, mistä se koostuu, niin energiapuolihan on tosi merkittävä, sanoo Maija Bergström.

Kotisatama on Kalastaman yhteisöllinen senioritalo, joka on asukkaiden suunnittelema, samantapainen kuin Loppukiri Arabiassa. Siellä on 500 neliötä yhteisiä tiloja, talvipuutarha katolla ja iso yhteinen illallistila, hieno keittiö. Siellä asukkaat syövät yhdessä joka ilta. He ovat järjestäytyneet tiimeiksi ja ovat vuorottain vastuussa ruoanlaitosta ja yhteisten tilojen siivoamisesta sekä aktiviteettien järjestämisestä.

Ars Longa, jossa mukana on muotoilijoita, kuvataiteilijoita ja kirjailijoita, rakentaa alueelle yhdessä Nuorisoasuntoliiton ja Setlementtiasuntojen kanssa Viehe-korttelia, joka on hieman kuin Jätkäsaaren sukupolvien kortteli, kertoo Maija Bergström. Älykkyys on myös uusia asumisen tapoja, hän sanoo.

Suomi ja Helsinki ovat esimerkkejä hyvästä arjesta ja Suomi nousee korkealle elämänlaaturankingeissa. Täällä myös kääritään hihoja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tätä monet ”innovaatioturistit” eli vierailevat ulkomaiset asiantuntijat tulevat etsimään. Moni perusratkaisu meille suomalaisille voi olla heille uutta ja erilaista, sanoo Maija Bergström.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *